Valikko Sulje

Rintasyöpä

Rintasyöpä on yleisin naisilla todettava syöpä – tilastollisesti noin joka kahdeksas nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Noin puolet rintasyöpätapauksista todetaan yli 60-vuotiailla naisilla, mutta rintasyövän ilmeneminen alkaa noin 25 ikävuoden jälkeen.

Rinnan kasvaimen diagnostiikka perustuu lääkärin suorittamaan tutkimukseen, radiologisiin tutkimuksiin (mammografia, rintojen ja kainaloiden uä-tutkimus, tarvittaessa MRI) sekä kudosnäytteiden analysointiin. Leikkaushoito suunnitellaan tapauskohtaisesti syövän luonne ja potilaan toivomukset huomioiden.

Rintasyöpäleikkauksessa poistetaan kasvain sekä tarvittaessa etsitään ennen leikkausta tehdyn imusolmukekartan ja leikkauksessa käytettävän gamma-anturin avulla vartijaimusolmukkeet, jotka lähetetään patologille tutkittavaksi leikkauksen aikana. Jääleikevastauksen tai jo leikkausta edeltävien tutkimusten perusteella saatetaan kainalorasva ja imusolmukkeet poistaa kasvaimen poiston yhteydessä. Poistetusta kasvaimesta saatetaan ottaa myös röntgenkuva poiston laajuuden varmistamiseksi.

Rinnan osapoiston yhteydessä jäljelle jäänyt rinta muotoillaan ns. onkoplastisia tekniikoita käyttäen. Toisinaan kasvaimesta ja/tai rinnan koosta johtuen rintarauhanen saatetaan joutua poistamaan kokonaan. Tällöin voidaan samassa yhteydessä tehdä rinnan rekonstruktio kielekkeellä tai implantilla. Rintarauhanen pyritään tuolloin poistamaan ihoa säästävästi. Myös terveen rinnan pienentäminen saattaa tulla kysymykseen symmetrian parantamiseksi.

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sairaalahoidon kesto on 1-7 vuorokautta ja toipilasaika kestää 2-6 viikkoa. Jatkohoidon suunnittelu tapahtuu moniammatillisen lääkäriryhmän yhteistyönä noin kaksi viikkoa leikkauksesta, jolloin diagnoosi on tarkentunut. Ryhmään kuuluvat plastiikkakirurgien ohella onkologi, radiologi ja patologi.

Potilaan hoitoon osallistuvat lisäksi rintasyöpähoitaja sekä tarvittaessa fysio-, lymfa- ja toiminta- ja psykoterapeutti.

Yläraajaan saattaa kehittyä turvotustaipumusta 1-2 vuotta rintasyöpäleikkauksen ja mahdollisen sädehoidon jälkeen. Lievempi lymfödeema pysyy usein kurissa tukitekstiilien, säännöllisen liikunnan ja painonhallinnan avulla. Pahenemisvaiheessa lymfaterapiajakso on avuksi. Potilas saattaa hyötyä kirurgisesta hoidosta (imutiekirurgia, imusolmukesiirrot), jos yläraajaturvotus aiheuttaa toiminnallisen haitan.

Soita meille
09 417 00100

ma-to 9.00-18.00

pe 9.00-15.00

 

Teitä palvelee

Kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Dosentti, kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri

Seuraavat vapaat ajat

Ei vapaita aikoja juuri nyt. Tarkista tilanne myöhemmin tai valitse toinen palvelu.
{{ formatTime( appointment['ApptDateTime'] ) }}
{{ appointment['ApptLength'] }} min
{{ formatDate( appointment['ApptDateTime'] ) }}
{{ appointment.person.name }}
{{ appointment.person.title }}