Valikko Sulje

6 väitettä selkäkivuista: totta vai tarua?

Kipulääkkeet, liikunta ja fysioterapia auttavat selkävaivoihin yhtä hyvin kuin leikkaus. Totta vai tarua? Entä palaako selkä entiselleen, jos se leikataan? Neurokirurgian erikoislääkäri Esa-Pekka Pälvimäki vastaa kuuteen väitteeseen selkäkivuista.

1. Jos menet selkävaivoinesi neurokirurgin vastaanotolle, hän tarjoaa ratkaisuksi aina puukkoa.

TARUA.
”Ylivoimaisesti suurin osa selkävaivoista hoidetaan ilman leikkausta. Usein potilaat tulevat vastaanotolleni jonkun toisen lääkärin suosituksesta. Heistäkin vain noin kymmenen prosenttia päätyy leikkauspöydälle.

Selkäkirurgin sormet eivät syyhyä leikkaamaan. Hyvä tulos saadaan, kun leikkaushoitoon valitaan vain ne potilaat, joiden voidaan katsoa suurella todennäköisyydellä hyötyvän leikkauksesta. Selkäkirurgin tärkein ominaisuus on olla leikkaamatta potilasta, joka ei operaatiosta hyötyisi.”

 

2. Leikkauksen jälkeen selkäkivut voi unohtaa loppuiäkseen.

TARUA.
”Selkävaivat kuuluvat elämään. Leikkaus on vain osa hoitoa. Jokainen voi tehdä itse asioita ehkäistäkseen selkävaivojen uusiutumista. Yhdessä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa voi suunnitella elämäntapansa sellaisiksi, että selkä pysyisi leikkauksen jälkeen mahdollisimman terveenä koko loppuiän.”

 

3. Kipulääkkeet, liikunta ja fysioterapia auttavat selkävaivoihin yhä hyvin kuin leikkaus.

TOTTA ja TARUA.
”Hoito riippuu aina tapauksesta. Akuutissa selkäkivussa fysioterapiasta ei ole hyötyä. Kipulääkkeistä hyötyä on vain vähän. Leikkaushoitoa ei koskaan tarvita äkillisen selän kipeytymisen yhteydessä, mutta jos selkäkipuisella havaitaan esimerkiksi välilevytyrä, joka säteilee jalkaan voimakasta iskiaskipua, osa potilaista paranee parhaiten leikkaushoidolla.

Huomattavalla osalla leikkaushoito nopeuttaa paranemista. Ilman leikkaustakin moni paranee, tosin hitaammin.”

LUE MYÖS: Jääkiekkoilija koki kaksi selkäleikkausta – ja palasi jäälle entistä vahvempana

 

4. Selkäkivut ovat itse aiheutettuja elämäntapavaivoja.

TOTTA, yleensä, ei aina.
”Jokaisen selkäranka rappeutuu iän mukana. Elämme vanhemmiksi kuin selkärankamme on tarkoitettu. Parasta ennen -päivämäärä umpeutuu 30 ikävuoden vaiheilla. Perintötekijöillemme emme voi mitään.

Tiedetään, että ylipaino, tupakointi ja liikunnan puute ovat merkittäviä selkäongelmien riskitekijöitä. Terveet elämäntavat ja vartalon lihasten hyvä kunto pienentävät hankalien selkävaivojen riskiä.

Jos lihaskunto on heikko, selkäranka ei pysy oikean muotoisena. Istumatyö voi vauhdittaa rappeutumista, mutta ei ole tieteellistä näyttöä, että istumatyö olisi merkittävä selkävaivojen riskitekijä. Paljon riippuu siitä, mitä tekee istumatyön lisäksi. Jos pitää itsensä muuten hyvässä kunnossa, selkä sietää istumatyötäkin.

Työasentojen aiheuttamaa rasitusta voi vähentää niin, että selkä kestää päivän rasitukset. Mutta kannattaa muistaa, että käveleminen on aina istumista terveellisempää.”

 

5. Vältän leikkaukseen menemistä, koska toipumisajat ovat niin pitkät.

TARUA.
”Tyypillinen lannerangan välilevytyrä hoidetaan päiväkirurgisena toimenpiteenä. Moni tulee aamulla leikkaukseen selkä kivusta kumarassa. Suurin osa potilaista kotiutuu tavallisesti samana
iltana omin jaloin kävellen, paremmassa kunnossa, paremmin liikkuen ja hymyssä suin.

Normaali arkiliikunta ja kävelylenkit ovat heti sallittuja. Leikkauksen aiheuttamat kivut ja kudosvauriot ovat vähäisiä ja menevät nopeasti ohi, koska mikroskooppitekniikoin toteutetun leikkauksen haavat ovat pieniä.

Sairauslomaa on tyypillisesti 3–4 viikkoa. Raskaiden taakkojen nostelua on vältettävä kuukauden verran. Vaativiin harrastuksiin tai ammattiurheiluun voi palata kuukauden, parin kuluttua. Isommat luudutusleikkaukset vaativat kaksi yötä sairaalassa, ja 4–6 viikon sairausloman. Sinä aikana voi liikkua normaalisti.”

LUE MYÖS: Kärsitkö piinaavasta selkäkivusta, joka hankaloittaa päivittäistä elämääsi? Näin nopeasti huippukirurgin leikkaukseen voi päästä

 

6. Leikattu selkä ei koskaan enää ole entisensä.

TARUA, mutta vähän totta.
”Jos potilaat valitaan tarkasti ja oikeilla perusteilla, ja leikkaus toteutetaan oikeilla tekniikoilla, niin leikattu selkä on lähes aina parempi kuin entinen. Mutta leikkauksella voi saada myös vahinkoa aikaan.

Kirurgin vastuulla on tietää, milloin leikkaus auttaa, milloin vahingoittaa potilasta. Hänen on pystyttävä kertomaan potilaalle tyhjentävästi leikkauksen tavoitteet ja riskit, jotta potilas ja lääkäri voivat tehdä yhdessä järkevän päätöksen.

Lääkäri ei saa koskaan luvata kuuta taivaalta. Yleensä meillä leikattu potilas on jo palannut töihin ennen kuin hän olisi julkisella puolella päässyt edes ensiarvioon. Mikään leikkaus ei ole täysin riskitön, mutta eipä ole leikkaamatta jättäminenkään.

Tärkein prosessi on päätöksenteko, jossa pitää ymmärtää hyvin syvällisesti kivun mekanismit, tutkia potilas huolellisesti ja tulkita magneettikuvat oikein. Suurin osa potilaista kuulee tällöin kirurgin suusta päätöksen: Ei tarvitse leikata.”

Väittämiin vastasi neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki.

Esa-Pekka Pälvimäki

 

Meillä pääset erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetettä. Kysy lisää tai varaa aika!