Valikko Sulje

Älä jää haavan vangiksi – moniammatillinen haavakeskus takaa laadukkaan hoidon ilman viiveitä

”Suomi on maailmalla monella lääketieteen alalla eturintamassa, mutta haavojen hoidossa meillä on vielä paljon kehittämisen varaa”, Vesa Juutilainen, ortopedian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri sanoo. Hän vastaa Helsinki Hospitalin haavakeskuksesta.

Kroonisilla haavoilla tarkoitetaan muun muassa diabeetikon jalkahaavoja, painehaavoja, kroonisia säärihaavoja ja erilaisten vammojen ja leikkausten jälkeisiä vaikeasti paranevia haavoja. Krooniset haavat ovat sekä kansanterveydellinen että taloudellinen ongelma. Pitkäaikainen paranematon haava voi olla kivulias ja aiheuttaa sekä toiminnallisia että sosiaalisia haittoja.

Hoidossa tarvitaan usein moniammatillista osaamista

Väestön ikääntymisen ja diabeteksen sekä ylipainon lisääntymisen myötä krooniset haavat yleistyvät länsimaissa edelleen. Esimerkiksi diabetesta sairastaa Suomessa noin 10% väestöstä ja diabeetikoista noin 20 prosenttia saa jossain elämänsä vaiheessa jalkahaavan.

Vaikka viime vuosina muutamiin yliopistosairaaloihin on perustettu moniammatillisia haavakeskuksia, maamme haavapotilaista valtaosa ei edelleenkään pääse moniammatillisten asiantuntijaorganisaatioiden arvioon. Hoitoon pääsyssä on usein myös kohtuuttomia viiveitä. Hoidon viivästyminen on eräs tärkeä tekijä haavan pahenemiselle ja kroonistumiselle.

Onnistunut haavanhoito edellyttää ensinnäkin hyvää diagnostiikkaa haavan aiheuttajatekijöiden kartoittamiseksi. Diagnostiikassa ja hoidossa tarvitaan usein monen erikoisalan ammattilaisen osaamista. Näistä mainittakoon muun muassa verisuonikirurgi, ortopedi, apuvälineteknikko, infektiolääkäri, sisätautilääkäri, ihotautilääkäri, jalkaterapeutti ja haavahoitaja.

Paitsi että haavanhoito rasittaa sekä potilaan että yhteiskunnan taloutta, pitkittynyt haava voi aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen inhimillistä kärsimystä ja elämänlaadun heikkenemistä. Potilas voi jäädä haavansa vangiksi ja eristäytyä sosiaalisesta elämästä.

Haavan uhka voidaan tunnistaa

Diabeetikon jalkapohjassa, jossa on heikentynyt tunto, kierre voi alkaa salakavalasti vaatimattoman näköisestä ihon kovettumasta eli känsästä luisen ulkoneman kohdalla. Liiallisen pistekuormituksen jatkuessa syntyy lopulta haava, josta voi seurata laajempi kudosvaurio ja amputaatioriski. Bakteeritulehdus ja heikentynyt valtimoverenkierto huonontavat paranemisennustetta.

Painehaava voi kehittyä kehon luisen ulkoneman kohdalle, jos potilas joutuu vamman tai sairauden takia akuutisti vuodepotilaaksi. Noin kymmenellä prosentilla vuodeosastojen potilaista on jonkin asteinen painehaava, tavallisimmin lantion tai kantapäiden seudussa.

Laskimoperäistä säärihaavaa edeltää yleensä raajan turpoilu ja ihon pigmentoituminen sekä ihottumamuutokset säären alaosissa.

Varhainen puuttuminen tärkeää

Monet krooniset haavat ovat ehkäistävissä, jos haavariski huomataan ajoissa. Diabeetikolla jalkahaavan uhkaa voidaan pienentää laadukkailla jalkineilla ja yksilöllisillä painetta tasaavilla pohjallisilla. Painehaavan riskiä voidaan lieventää erikoispatjoilla ja istuinalustoilla. Laskimoperäisen säärihaavan syntyä voidaan ehkäistä hyvällä turvotuksen hoidolla. Alkuvaiheen lievät muutokset ovat useinkin hoidettavissa konservatiivisin keinoin.

Perussairauksilla, ravinnolla, lääkityksellä, tupakoinnilla ja ylipäätään elintavoilla on haavanhoidossa suuri merkitys. Paraskaan hoito ei auta, jos potilaalla on vakavia perussairauksia tai hän itse ei ole riittävän yhteistyöhaluinen. Painehaavoista uusiutuu vuoden sisällä viidennes. Samoin diabeetikon jalkahaavat uusiutuvat herkästi, ellei hoitoon kuulu asianmukaisia pohjallisia ja kenkiä tai potilas ei ole sitoutunut jälkihoitoon.

Oikea-aikaisesti oikeaan hoitopaikkaan

Suomessa tietoisuus haavanhoidon tärkeydestä ei ole vielä riittävällä tasolla, kun verrataan muutamiin muihin Länsi-Euroopan maihin. Esimerkiksi Saksassa on kymmeniä sertifioituja diabeetikon jalkaongelmia hoitavia klinikoita.

Hyvänä asiana voidaan todeta, että Suomen Haavanhoitoyhdistys on ollut aktiivinen ja haavanhoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia on enenevästi. Lisäresursseja tarvittaisiin jalkaterapiapalveluihin ja siihen, että useammat lääkärit kiinnostuisivat haavojen hoidosta. Olisi myös tärkeää, että haavapotilaiden alueelliset hoitoketjut rakennetaan sujuviksi. Haavapotilaan tulisi päästä oikea-aikaisesti oikeaan hoitopaikkaan.

Helsinki Hospitalin moniammatillinen haavakeskus tarjoaa yksityissektorin vaihtoehdon järjestämällä kaikki haavan diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät konsultaatiot. Kattavan diagnostiikan perusteella haavalle suunnitellaan yksilöllisesti paras mahdollinen hoito ilman turhia viiveitä. Ellei haavan paraneminen etene aiheuttajatekijöiden korjaamisella ja konservatiivisella paikallishoidolla, kirurgisen hoidon mahdollisuudet tulevat myös harkittavaksi. Haavan paraneminen kiinni on tietysti oleellinen tavoite, mutta erityisen tärkeää on huolehtia myös siitä, että haava ei uusiudu. Tämä edellyttää selkeätä jatkohoidon suunnitelmaa sekä potilaan sitoutumista annettuihin ohjeisiin ja apuvälineisiin.

Tutustu haavakeskukseemme ja varaa aika tästä.