Valikko Sulje

Erikoislääkäri neuvoo: Kuorsaajalle löytyy apua

Häiritseekö kuorsaaminen omaa tai läheisesi elämää? Korahteleeko hengityksesi nukkuessa, kärsitkö öisistä hengityskatkoksista?Omaa kuorsaamista on vaikea tutkia, sitä kun ei kuule. Kuorsaajalle paljon tutumpaa on jatkuva päiväväsymys. Oletko sinäkin päivällä torkkujen tarpeessa?

Erikoislääkäri Leif Bäck: “Kuorsaamisen vähentämiseksi on monia keinoja”

Kuorsaamista pidetään perinteisesti yli viisikymppisten miesten vaivana, mutta myös moni etenkin vaihdevuodet ylittänyt nainen kuorsaa. Kuorsaaminen on tavallisempaa ylipainoisilla henkilöillä, koska rasva nielussa edistää vaivaa.

Usein ihminen ei itse tiedä kuorsaavansa. Öiseen meteliin kyllästyykin tavallisesti ensimmäisenä kuorsaajan puoliso, jonka omat yöunet ovat vaarassa.

Kuorsaaminen on ikävä sosiaalinen haitta, mutta myös todellinen terveysriski. Öinen korina pahenee pikkuhiljaa ja monille mukaan tulee myös hengityskatkoksia. Jos kymmenen sekunnin mittaisia katkoksia on enemmän kuin viisi tunnissa, puhutaan uniapneasta.

Kuorsaukseen on monenlaista apua. Ensin selvitetään kuorsaamisen syyt.

Kuorsaajat kärsivät päiväväsymyksestä, joka pahimmillaan voi johtaa nukahteluun kesken päivän, jopa auton ratissa. Kuorsaaja elää jatkuvasti vajaateholla eikä usein edes muista millaista on olla virkeä ja elinvoimainen. Onneksi kuorsaamista voi vähentää ominkin keinoin ja lääkärin avulla siitä voi päästä kokonaan eroon.

Kysyn jokaiselta vastaanotolleni tulevalta kuorsaajalta samat kysymykset:
Poltatko? Jos, niin lopeta.
Käytätkö rauhoittavia lääkkeitä? Vähennä.
Juotko liikaa alkoholia? Vähennä.

Meillä olet hyvissä käsissä: Tutustu palveluihimme!

Miten lopettaa kuorsaaminen?

  • Kuorsaajan kannattaa tehdä unirekisteröinti, jossa selviää muun muassa onko kyse uniapneasta.
  • Kuorsaamiseen erikoistunut lääkäri suosittelee oikeaa hoitomuotoa. Vaihtoehtoja on useita.
  • Laihduttaminen, liian alkoholinkäytön vähentäminen ja rauhoittavista lääkkeistä eroon pääseminen yleensä vähentävät kuorsaamista.

Ja ylipaino pitää saada pois. Joitakin auttaa selällään nukkumisen välttäminen.

Oikean lääketieteellisen hoidon valinta alkaa tavallisesti unirekisteröinnillä, eli pyydän potilasta nukkumaan kotonaan yhden yön testilaitteen kanssa. Koe paljastaa hengitysvirtauksen, happiosapaineen sekä rintakehän liikkeen. Tuloksen perusteella pystyn suosittelemaan oikeaa hoitoa.

Useimmille suosittelen kuorsauskiskoa, joka on suuhun laitettava apuväline. Se pitää alaleuan hiukan yläleukaa edempänä jolloin hengityksen ilmatila lisääntyy.

Jos henkilö on normaalipainoinen eikä hänellä ole uniapneaa, kannattaa harkita kitalaen kuumennushoitoa. Se on paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, joka muutamassa kuukaudessa jäykistää kitalaen ja vähentää kuorsaamista. Olen tuonut tämän menetelmän Yhdysvalloista Suomeen ja tehnyt siitä väitöskirjani.

Kuorsaaja elää jatkuvasti vajaateholla eikä usein edes muista
millaista on olla virkeä ja elinvoimainen.

Uniapneasta kärsivälle ensimmäinen suositus on ylipainehengitys eli nukkuminen maski kasvoilla. Neljäsosalle potilaistani ajatus maskista on niin epämiellyttävä, etteivät he halua edes kokeilla sitä.

Laitetta kokeilevista noin puolet saa siitä hyvän ja pysyvän avun. Jos ylipainehengitys ei sovi, suosittelen kuorsauskiskoa. Jos henkilö on hoikka, hänelle voi tehdä monitasohoidon, eli kirurgisesti avata nielun ja kielen seutua, jotta hengitysilma kulkee vapaammin.

Kaikkien epämääräisestä väsymyksestä kärsivien kannattaisi selvittää, onko uupumuksen takana kuorsaamista tai uniapneaa. Kun kuorsaamisesta pääsee eroon, alat voida paremmin ja tunnet itsesi huomattavasti virkeämmäksi ja tyytyväisemmäksi.

Leif Bäck
Dosentti, korva-, nenä, ja kurkkutautien erikoislääkäri

Meillä pääset erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetettä. Kysy lisää tai varaa aika!