Valikko Sulje

Mikko Kuustosen välilevyn pullistuma leikattiin juuri ennen SuomiLoven kuvauksia – jalasta oli jo mennyt voima

Muusikko ja tv-juontaja Mikko Kuustonen joutui hankalaan tilanteeseen viime syksynä. Hänen selkäänsä oli jomottanut jo pitemmän aikaa, mutta kipu äityi yhä pahemmaksi ja säteili vasempaan jalkaan.

Kesän 2019 lopussa hän teki vaimonsa Hanna Brotheruksen kanssa televisiosarjaa Kimpassa. Kuvausten aikana Kuustosen selkäkipu voimistui sietämättömäksi, jalasta alkoi hävitä tunto ja hän yritti kuvauksissa peitellä nilkutustaan. Viimeisenä kuvauspäivänä hänen jalkansa petti kokonaan.

– Pystyin vielä jotenkin kävelemään, mutta kävellessäni jalkaterä läpsytti, Kuustonen sanoo.

Kuvausten jälkeen Kuustosella oli viikko vapaata, jonka jälkeen hänen piti aloittaa ison produktion, SuomiLoven, kuvaukset Tampereella.

– Se on minulle vuoden suurin työ, jossa tehdään pitkiä päiviä seisten ja kävellen kolmen viikon ajan, hän sanoo.

Kuustonen vietti unettomia öitä selkäkipunsa vuoksi. Sukkien laittaminen ja kumartelu oli hankalaa. Hän alkoi ymmärtää, ettei selviä tulevasta työstä, ellei saa selkäänsä kuntoon.

Kirurgi suositteli nopeaa leikkausta

Mikko Kuustonen punnitsi mielessään eri vaihtoehtoja: leikattaisiinko selkä yksityisessä sairaalassa vai odottaisiko hän leikkausaikaa julkiseen terveydenhuoltoon.

– Minulla ei ollut vaihtoehtoja – en selviäisi tunnottoman jalan kanssa SuomiLoven tuotannosta, Kuustonen toteaa.

Mikko Kuustonen otti yhteyttä Helsinki Hospitaliin. Vastaanottokäynnin jälkeen neurokirurgi Juha Pohjola suositteli Kuustoselle selän leikkausta mahdollisimman nopeasti, koska tämän oireet pahenivat ja jalkaterä oli jo hyvin heikko. Kuustonen pääsi leikkaukseen seuraavana aamuna Pohjolan hankittua pikavauhtia leikkausryhmän.

Iltapäivälehdet olivat heti Kuustosen perässä, ja kertoivat hänen joutuneen ”onnettomuuteen”, jonka jälkeen hänet oli ”kiidätetty hoitoon”. Seuraavana aamuna Kuustosen puhelin kilisi viesteistä ja huolestuneista kyselyistä. Artisti oli viesteistä ymmällään. Koska Kuustonen oli joutunut nopeasti perumaan kaksi konserttia, oli huhu ilmeisesti sitä kautta paisunut uutisankaksi.

Välilevyn pullistuma voi aiheuttaa toiminnallisen häiriön

Mikko Kuustosella oli välilevyn pullistuma eli tyrä, joka aiheutti kipua jalkaan.

– Kun välilevyn tiiviimpi ulkorengas repeää ja repeämästä työntyy ulos pehmeämpää massaa välilevyn sisältä, voi tämä painaa jalkaan menevää hermoa ja aiheuttaa iskiaskipua. Kuustosella voimakas hermopuristus aiheutti hermon toiminnan häiriintymisen ja vei tuntoa ja voimaa jalasta, neurokirurgi Juha Pohjola kuvaa ongelmaa.

Hän kertoo, että tällaisessa tilanteessa, jossa oireet voimakkaasti etenevät, on hermo vapautettava nopeasti. Muutoin saattaa kehittyä hermovaurio, joka ei enää korjaannu. Pohjolan kokemuksen mukaan täysin veltto jalkaterä ei aina voimistu leikkauksen jälkeen.

– Jos leikkaus tehdään riittävän nopeasti, toiminnallinen häiriö yleensä korjaantuu, Pohjola sanoo.

Hänen mukaansa joskus pienikin välilevyn pullistuma voi aiheuttaa vaikean oireiston, varsinkin jos hermolla muutenkin on niukasti tilaa rangan nivelkuluman aiheuttamien muutosten takia. Iän tuomat, nivelkuluman aiheuttamat muutokset saattavat aiheuttaa hermopuristusta. Leikkauksessa Kuustoselta poistettiin välilevyn pullistuma sekä laajennettiin hermokanavaa poistamalla nivelkuluman aiheuttamia muutoksia.

– Noin 10-20 prosentilla leikatuista saattaa välilevyn pullistuma uusiutua, usein samaan kohtaan. Riski siihen on suurin leikkauksen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana, Pohjola kertoo.

Tilastoista tiedetään myös se, että henkilöillä, joilta on leikattu välilevyn pullistuma, on 20 prosentin todennäköisyys joutua uuteen selkäleikkaukseen myöhemmin. Välilevyn pullistuma on yksi yleisimmistä leikkauksista Helsinki Hospitalissa.
Välilevyn pullistuma on yleinen vaiva ja usein se on oireeton. Jos se ei aiheuta ongelmia jalkoihin, ei sitä tarvitse leikata. Vaiva paranee yleensä 1-2 kuukaudessa.

Helsinki Hospital on ”suunnatonta ylellisyyttä”

Mikko Kuustonen ontui sairaalan leikkauspöydälle aamukahdeksalta. Siinä hän keskusteli vielä leikkausryhmän kanssa operaatiosta, jonka tarkoituksena oli ”jättää kipu pöydälle”.

– Sairaala on vieras maailma, ja leikkaus jännittää, joten haluan tietää, mitä minulle tapahtuu. Pidin siitä, että minulle kerrottiin tarkkaan leikkauksesta, Kuustonen sanoo.

Kuustonen heräsi pian leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutti oli paikalla neuvomassa, että sängystä noustaan kyljen kautta ylös, ettei selkään tule kiertoliikettä. Hän oppi myös, että selän varassa ei saa nostaa tavaroita vaan pitää mennä kyykyn kautta alas.
Hän pääsi kotiin leikkauspäivänä ja oli seuraavina päivinä hyvin toiveikas, koska kivut olivat hävinneet.

– Viiden päivän kuluttua jalkaan tuli samanlaisia kipuja kuin ennen leikkausta. Säikähdin, oliko vaiva uusiutunut, koska se riski on olemassa. Valvoin sen takia muutaman yön. Soitin hätääntyneenä kirurgille, joka kehotti odottamaan muutaman päivän, koska tällaiset kivut ovat tyypillisiä. Ne menivät ohi muutamassa päivässä kuten lääkäri oli sanonut, Kuustonen kertoo.

Kuustonen on jälkeenpäin miettinyt, että Helsinki Hospitalin kaltainen sairaala on ”suunnatonta ylellisyyttä”. Leikkaus sujui juuri niin kuin kirurgi oli sen suunnitellut.

– Kaikki työntekijät toimivat tehokkaasti ja potilaan hoito suunnitellaan hyvin. Jokainen toimenpide on selkeää ja perusteltua. Potilaan kysymyksille on aina tilaa, hän kehuu.

Kuustonen sai työluvan SuomiLoveen – haavaa tarkasteltiin kuvien avulla

SuomiLoven tuotannossa on mukana toistasataa ihmistä, ja juontajan vaihtaminen viime tingassa olisi aiheuttanut vaikeuksia.

– Kerroin suoraan SuomiLoven tuotannolle, mikä on tilanne. Kukaan ei syksyllä tiennyt, miten pystyisin jatkamaan töitä leikkauksen jälkeen, Mikko Kuustonen sanoo.

Kun leikkaus oli ohi, Kuustonen varmisteli neurokirurgi Juha Pohjolalta, oliko hän varmasti työkunnossa ja sai Pohjolalta työluvan.

– Vaikka työ ei fyysisesti ole rankkaa, pitää olla pää kirkkaana, joten en voinut ottaa isoja määriä kipulääkkeitä. Sain kirurgilta hyviä neuvoja ja minulle tuli turvallinen olo tehdä töitä, Kuustonen kertoo.

Kuvausten aikana Kuustonen vietti päivänsä parrasvaloissa ja puhdisti haavaa hotellissa iltaisin.

– Olen värisokea, enkä erota ihon punoitusta, näen värin vain tummempana. Otin haavasta valokuvan joka ilta ja lähetin sen puolisolleni varmistaakseni, ettei haavassa ole tulehdusta, hän sanoo.

Kärsimätön ihminen joutuu kuntoutuksessa lujille

Kun leikkauksesta oli kulunut kuukausi, aloitti Mikko Kuustonen intensiivisen kuntoutuksen selän leikkausten jälkihoitoon erikoistuneen fysioterapeutin kanssa.
Kuustonen oli tottunut käymään kuntosalilla ja liikkumaan pitääkseen yllä kuntoaan, mutta keho tuntui hauraalta leikkauksen jälkeen ja harjoittelu oli vaikeaa.

– Kun ensimmäisillä harjoituskerroilla fysioterapeutin kanssa tajusin, etten pysty tekemään yhtäkään askelkyykkyä vasemmalla jalalla, otti se lujille. Vartalon kontrolli ja tasapaino oli heikentynyt. Piti vain purra hammasta ja hyväksyä, että kuntoutuminen on hidasta, Kuustonen sanoo.

Hän sanoo, että kärsimätön ihminen joutuu tällaisessa tilanteessa koville.

– Meillä miehillä on usein sellainen ongelma, että kun kipu häviää, alamme tehdä salilla kaikkea mahdollista, hän huomauttaa.

Meni kuukausia, että kantapäillä käveleminen taas onnistui.

– Silloin ymmärsin, mitä hermon toiminnan häiriö tekee elimistölle.

Kuustonen tekee fysioterapeutin suunnittelemia harjoituksia joka päivä ja treenaa etenkin syviä vatsalihaksia.

– Leikkaus poisti kivun ja akuutin tilanteen, mutta ongelma voi uusiutua. Ainoa asia, jota voin tehdä, on vahvistaa niitä lihaksia, jotka tukevat selkärankaa.

”Freelancer sinnittelee usein liian pitkään sairaana”

Mikko Kuustonen sanoo, että ennen leikkausta hän oli sinnitellyt pitkään kipeän selkänsä kanssa ja yrittänyt saada jumppaamalla selän kuntoon. Jalkoihin säteilevää välilevyn pullistumaa ei kuitenkaan saisi kuntouttaa vaan se vaatii lepoa ja lisätutkimuksia.

– Olen aina tehnyt työtäni yrittäjänä – joko muusikkona tai televisiossa. Työpaikoille usein tullaan kipeänä siksi, että työtä tehdään ryhmissä ja yhden henkilön poissaolo vaikuttaa monen muun työhön. Freelancer usein tekee töitä sairaanakin ja teeskentelee tervettä. Keski-ikäiselle tämä ajatus on aika pelottava, eikä siihen ole enää varaa. Kokemus oli opettavainen siinäkin mielessä, Kuustonen miettii.

Kuustosen puoliso, tanssija ja koreografi Hanna Brotherus, on auttanut Kuustosta liikeratojen kanssa ja treenaamista kehonpainon avulla, mikä luo kuntosaliharjoitteiden kanssa hyvän yhdistelmän.

– Hanna sanoo usein, että ”keho on meidän ainoa kotimme”. Viime aikoina olen pohtinut paljon sitä, että jos ei koe olevansa kotonaan kehossaan, on asian kanssa tehtävä töitä, Kuustonen sanoo.

Mikko Kuustosen ensimmäisen albumin ilmestymisestä on kulunut 40 vuotta. Hän täyttää maaliskuussa 60-vuotta.

– Täytyisi varmaan juhlia jotenkin, mutta olen unohtanut asian, hän nauraa.

Toimittaja: Minna Pauliina Kataja

Hei! Mitä mieltä olet ajanvarauspalvelustamme?

Kehitämme alati palveluitamme ja olisi hienoa, jos kertoisit  jäitkö kaipaamaan jotain.