​Asiakaspalvelu 09 417 00100

Varaa aika
Artikkeli

Artikkeli

 

 

Fysiatri Timo Pohjolainen: ”Selkä, sydän ja aivot hyötyvät liikkeestä”

6.6.2018 15.12

Selkää särkee, niskaa koskee, polvia pakottaa. Pilleriä, pistoksia vai puukkoa? Fysiatri Timo Pohjolainen rohkaisee potilaitaan liikkeelle.

30 prosenttia työikäisten sairauslomista liittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. 1990-luvun alun talouslaman jälkeen mielenterveyshäiriöt nousivat suurimmaksi sairauslomien aiheeksi, eli 32,5 prosenttia sairauslomista syntyy mielenterveysongelmien takia.

Fysiatrin vastaanotolle tullaan alaselkävaivojen, niskakipujen, olkapääkipujen, polvi-, lonkka ja jalkateräkipujen takia. Fysiatrin vastaanotolle löydetään netissä googlaamalla, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön kautta tai lääkärikollegojen lähettämänä. Jos leikkaushoito ei ole mahdollinen, neurokirurgit lähettävät potilaan usein fysiatrille.

Useimmiten vaivat ovat rappeutumaperäisiä ja potilaat ovat keski-ikäisiä. Koska ihmiset nykyisin elävät yhä vanhemmiksi, yhä useampi ehtii saada selkäytimen ahtautuman eli spinaalistenoosin, joka on tavallinen sekä naisilla että miehillä.

”Lievää tai keskivaikeaakaan spinaalistenoosia ei yleensä leikata. Vaikeaksi spinaalistenoosi katsotaan silloin, jos 500 metrin kävely tuottaa tuskaa ja jos kipujen takia pitää pysähtyä yhtenään katselemaan näyteikkunoita. Kolmasosalla vaiva pahenee iän myötä, mutta osalla se voi myös lieventyä. Leikkaus antaa paremman tuloksen keskimäärin neljäksi vuodeksi”, fysiatri Timo Pohjolainen kertoo. 

Mutta liikkua pitää, koska se pitää yllä toimintakykyä. Liikunnaksi Pohjolainen suosittelee kävelyä, vesikävelyä tai -juoksua tai hiihtoa. Kävellessä alustan on hyvä olla joustava, joko pururata tai hiekkapohjainen tie.

”Kuntosali sopii hyvin ikäihmisillekin. Harjoitellessa vartalon ja raajojen lihakset vahvistuvat ja salilla saa myös sosiaalisia virikkeitä.”

Fysiatri kirjoittaa usein lähetteen fysioterapeutille, joka tekee sopivan kuntosaliohjelman.

Hoito on yleensä konservatiivinen

Nykytiedon mukaan noin 40 prosentilla kaula- ja lannerangan rappeutumisilla on perinnöllistä taustaa. Perintötekijöilleen kukaan ei voi mitään. Myös raskas fyysinen työ ja isot selän alueen vammat vaikuttavat rappeutumiseen.

Yli 30 prosenttia naisista ja noin 30 prosenttia miehistä on kokenut edellisen kuukauden aikana alaselän aiheuttamia kipuja. Noin 80 prosenttia ihmisistä kärsii elämänsä aikana selkäkivuista. Kolmasosa aikuisista kärsii kuukauden aikana niskavaivoista. ”Niska- ja selkävaivoja voisi pitääkin ihmisten normaalina vaivana”, Timo Pohjolainen toteaa.

Vastaanotolla käydään läpi oirehistoria. Usein potilas miltei kertoo itse diagnoosinsa. Kliinisessä tutkimuksessa käydään läpi taivutukset, nivelten liikkuvuus, voima, tunto ja refleksit ja arvioidaan koneellisten tutkimusten, kuten magneettikuvauksen, röntgenin tai hermoratakuvauksen tarve.

”Etenkin iäkkäiltä naisilta voi olla syytä mitata luuntiheys, sillä osteoporoottiseen luuhun varsin pienikin vamma voi aiheuttaa murtuman.”



Noin 90 prosentissa tapauksia hoito on konservatiivinen. Fysiatri laatii kuntoutussuunnitelman, johon kuuluu vatsan, selän ja lantion lihaksiston vahvistus sekä painon tarkkailu. Liikunta ja aktiivinen harjoittelu on yleensä parasta hoitoa, paitsi jos kyse on hermojuuripuristuksesta, jolloin liian intensiivistä treenausta on syytä välttää.

”Olkapääpotilaiden kiertäjäkalvosinongelmissa lavan seudun ja olkapään kiertäjien lihasten harjoittelu antaa paremman tuloksen kuin tähystys. Kiertäjäkalvosimen repeämässä leikkaushoitoa tosin on syytä harkita.”

”Jos kyseessä on välilevytyrä, odotetaan 6-8 viikkoa ilman leikkausta, mikäli kyseessä ei ole selvä halvauslöydös tai hyvin voimakas lääkkeillä hallitsematon kipu. Vain kymmenen prosenttia näistä potilaista tarvitsee leikkaushoidon harkintaa.”

Voimakkaassa ylä- tai alaraajan hermojuuripuristuksen oireessa kannattaa hakeutua ortopedin tai neurokirurgin vastaanotolle.

Älä istu sairaaksi

Istuminen on selkäkipupotilaalle pahasta, koska se nostaa alimpien nikamavälilevyjen painetta ja pahentaa täten selkäkipuja. Niska-hartiaseudun ongelmia pahentaa, jos työnteon välissä ei voi tai muista pitää tarpeellisia taukoja ja jos työskentelee staattisissa asennoissa.

”Alaselkäkipupotilaan pitäisi lähteä kerran tunnissa liikkeelle. Monilla työpaikoilla on nykyisin säädettävät työpöydät. Seisten tehtävä työ on selälle parempi kuin istuminen, käyttipä miten hyvää työ- tai satulatuolia tahansa.”

Rappetumaa ei valitettavasti voi parantaa. ”Hokkuspokkustemppuja ei ole”, Timo Pohjolainen sanoo.

”Niska-hartiaseudun venyttely, taukovoimistelu ja työn tauottaminen ovat tärkeitä, vaikka sitten keskittyminen työhön välillä herpaantuisikin.”

Tyypillinen potilas on 40-55 –vuotias työikäinen. Heistä noin puolet kipuilee alaselästään. Timo Pohjolainen painottaa vaivojen ennaltaehkäisyä: kunpa muistettaisiin lapsuudesta lähtien, että se, mikä on hyväksi sydämelle ja aivoille, on hyväksi myös selkärangalle. Hän muistuttaa viiden kohdan ohjelmasta: syö kohtuullisesti, juo kohtuullisesti, liiku säännöllisesti, pidä painosi kurissa ja sosiaaliset suhteet kunnossa.

Toki himoliikkujiakin näkyy vastaanotolla, esimerkiksi potilas ei malta pitää liikunnassa taukoa, vaikka akillesjänne on tulehtunut.

”Nuoret aktiiviset kilpaurheilijat, taitoluistelijat, jääkiekkoilijat tai jalkapalloilijat saattavat kärsiä selkärangan alaosan rasitusosteopatiasta, jolloin selkärangan kaari ei ole kestänyt kovaa rasitusta. Nuoret eivät turhaan valita. Vamma vaatii harjoittelun täydellisen tauottamisen noin kahdeksan viikon ajaksi. Nuorelle kahdeksan viikkoa voi tuntua ikuisuudelta.”

Kokenut lääkäri ei mene vipuun, jos joku yrittää huijata selkäkivuillaan.

”Kolmasosa meistä ei liiku tarpeeksi terveytensä ylläpitämiseksi. Luonteenheikkoutta on vaikea hallita, mutta tärkeää olisi löytää itselle sopiva laji. Jotkut eivät ole koskaan liikkuneet, ja liikuntamuistot voivat olla epämieluisia.”

Pohjolainen pelaa itse jääkiekkoa neljä kertaa viikossa ja juoksee. Hän on myös jalkapalloillut.

”Lajissa tuli lieviä nilkkavammoja, jotka olivat parannettavissa.”

Välilevyjen takuuaika on 20 vuotta

Timo Pohjolainen kertoo olleensa pitkään huolestunut sydän- ja verenkiertoelinten kunnosta, ylipaino-ongelmista ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

”Terveyskasvatus lähtee ennen kaikkea kotoa. Ylipainoinen lapsi on usein ylipainoinen aikuinen. Vastuuta ei voi sälyttää koululle tai yhteiskunnalle. Kotien ongelmat heijastelevat lasten ja nuorten ylipainoon.”

Selkäsairauksissa voi yhdessä, kahdessa prosentissa tapauksista olla kyseessä vakava sairaus.

”Jos voimakas kipu ei hellitä 6-8 viikossa on selvitettävä, mistä se johtuu. Jos kipu ei lievity levossa, jos on yökipua ja yleisoireita, kuten kuumeilua, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja yleiskunnon huonontumista, voi kyse olla etäpesäkkeestä.”

Rappeutumaperäiset oireet helpottuvat levossa. Elimistön takuuaika menee umpeen suhteellisen varhain.

”Välilevyt alkavat kuivua noin 20 ikävuoden tietämillä. Nivelissä kulumia alkaa näkyä 50-60 vuoden vaiheilla. Puolella 65-vuotiaista on nivelissä röntgenillä havaittavia muutoksia. Jos olisin diktaattori määräisin ihmiset huolehtimaan enemmän lapsistaan ja toisistaan, panostamaan sosiaalisiin suhteisiin ja antamaan lapsilleen turvallisen kodin. Sydän-, selkä- ja aivosairaudet kulkevat käsi kädessä. Kaikkiin kolmeen voidaan vaikuttaa samoilla, yksinkertaisilla elämäntavoilla ja ohjeilla.”

Työkyvyn palautuminen riippuu paljon omasta motivaatiosta.

”Jos on hyvä hoitotiimi, joka puhaltaa samaan suuntaan, saa repsahtaneenkin motivoituneeksi!” Timo Pohjolainen vakuuttaa.

 
 


Meillä pääset erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetettä. Kysy lisää tai varaa aika!

 
Juha Pohjola
NeurokirurgiLue lisää
Timo Pohjolainen
FysiatriLue lisää
Elena Haapaniemi
NeurologiLue lisää
Kia Pelto-Vasenius
FysiatriLue lisää
Esa-Pekka Pälvimäki
NeurokirurgiLue lisää
Jussi Antinheimo
NeurokirurgiLue lisää
Leena Kivipelto
NeurokirurgiLue lisää
Kaija Puustjärvi-Sunabacka
FysiatriLue lisää
Jari Siironen
NeurokirurgiLue lisää